Pia Salmi

Ratikkalinja 13 aloittaa liikennöinnin syksyllä 2024. Vastaan hankkeessa kaupunkiympäristön suunnittelun koordinoinnista ja linjauksista laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Havainnekuvassa esitetään, miten monimuotoinen ja eri mittakaavan kasveilla toteutettu kaupungin katumiljöö on viihtyisä ja luo leveään katutilaan inhimillistä mittakaavaa. Maisema-arkkitetuurista tällä katujaksolla vastaa Olivia Mahlio, WSP.Havainnekuva: Aaro Sariola, WSP

Pohjois- ja Eteläesplanadeilla on vuosina 2023 -2024 enemmän tilaa oleskelulle ja elämyksille. Kävelyalue laajeni kevään -23 aikana yli tuhat neliömetriä, kun toisen ajokaistan ja pysäköintikaistan tilalle on rakennettu terasseja ja oleskelualueita.   WSP:n asiantuntijat vastasivat hankkeen katujen, kalustuksen ja kasvillisuuden suunnittelusta. Yhtään ratkaisua ei kuitenkaan toteutettu kysymättä alueen asukkaiden ja yrittäjien toiveita ja mielipiteitä. Esplanadien katukokeilussa näkyy kaupunkilaisten kädenjälki ja alueen kiehtova historia.   

Esplanadit ovat eläneet mukana kaupungin muutoksissa    Esplanadin puisto ja sitä reunustavat kadut ovat toimineet helsinkiläisten olohuoneena 1800-luvun puolivälistä asti. Ensimmäisen kerran puiston muoto ja tunnusomaiset kaksoispuurivit on esitetty Johan Albreht Ehrenstömin asemakaavassa, jonka keisari Aleksanteri I hyväksyi 1817.    Helsingin silloisen pääarkkitehti Carl Ludvig Engelin hahmottelema Esplanadin kävelypuisto on suunniteltu eurooppalaisten esikuviensa mukaan. Se on alusta asti ollut Helsingin keskeisin kävelyn ja näyttäytymisen paikka. Puiston yhteydessä on aina ollut myös kahviloita ja ravintoloita. 1960-luvulla kävelypuiston luonne muuttui: vuonna 1961 valmistui Hakaniemen silta, Pohjoisranta muutettiin autoväyläksi ja keskustan läpiajo ohjattiin kulkemaan Esplanadien kautta. 1970-luvulla Esplanadien nupukivien päälle tehtiin asfaltti, joka kuorittiin pois 1990-luvun lopulla, kun jalkakäytäviä levennettiin ja niille asennettiin katulämmitys.  Tavoitteena elävä ja käveltävä keskusta-alue  Esplanadien katukokeilussa on kyse alueen elinvoiman parantamisesta ja entistä paremman kävelykaupungin rakentamisesta. Tavoitetta tukee Helsingin kaupungin strategia ja liikkumisen kehittämisohjelma, johon kytkeytyy myös vuonna 2021 valmistunut kävelyn edistämisohjelma. Ohjelman visiona on vilkkaat ja eloisat kaupunkikeskustat, joissa kävely on mielekäs osa arjen liikkumista, ja jotka kannustavat oleskeluun ja vapaa-ajanviettoon. Käytännössä tämä tarkoittaa kävelyn priorisoimista Helsingin suunnittelussa, suunnitelmien toteutuksessa ja ylläpidossa.   Kokeilun taustalla on myös lähitulevaisuuden rakentamishanke, jossa Esplanadin alueen putkistoja kunnostetaan ja puita uusitaan. Kokeilun avulla tutkitaan, miten aluetta kannattaa kehittää hankkeen yhteydessä. Syksyyn 2024 kestävässä kokeilussa seurataan, miten alueen ja sen yritysten vetovoima kasvaa, kun kävelyn ja oleskelun mahdollisuuksia parannetaan.     Suunnitteluratkaisuissa näkyy alueen historia   1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa julkisen kaupunkitilan kalusteissa näkyivät klassiset, symmetriset ja kasvimaailmasta tutut muodot ja kalusteita koristivat rikkaat, luonnosta haetut rakenne- ja koristeaiheet. Suomeen kalustemallit tulivat Etelä-Euroopasta ja Ruotsista.  Esplanadin katukokeilun suunnitteluratkaisuihin on haettu inspiraatiota ja mallia historiasta siltä ajalta, kun alue alun perin rakennettiin. Kalusteiden ja rakenteiden tyylissä näkyy Esplanadien perinteinen ja elegantti design. Koristeelliset yksityiskohdat, kalustevalinnat ja kasvisuunnittelu ovat saaneet inspiraationsa ympäröivien rakennusten arkkitehtuurista ja historiallisten kartanoiden puutarhoista. Nykypäivän tuotekehitys on mahdollistanut myös aivan uudenlaisten julkisen ympäristön kalusteiden mukaan tuomisen.    Oleskelualueilta löytyviin penkkeihin ihastuivat suunnittelutyöpajoissa niin alueen asukkaat, toimijat kuin suunnittelijatkin. Koko kalustevalikoimassa on yhdessä työpajoissa valittu tyyli.Teknisissä ratkaisuissa näkyy kunnioitus nykyiseen katuympäristöön ja kierrätettävyyteen Pohjoisesplanadin laajennusalueet toteutettiin luonnonkivi- ja puupinnoittein. Kivipintainen laajennus Pohjoisesplanadilla on samaa kotimaista graniittia kuin nykyinen jalkakäytävä. Korotettuja puuterasseja rakennettiin kohtiin, joissa sadevesien tulee päästä vapaasti virtaamaan rakenteen alla. Esplanadille varta vasten suunniteltujen terassielementtien ekologisesti kyllästettyä Kebony-puupintaa koristaa parkettimainen kuvio. Kulmien tummien teräskoristeiden muotoiluun on saatu inspiraatio ympäröivien rakennusten detaljiikasta. Katukokeilun jälkeen elementtejä voi käyttää parklet-ratkaisuna. Värimaailma noudattaa Helsingin kaupunkitilaohjeen historiallisten alueiden ohjeistusta: lämpimiin puunsävyihin tuo syvyyttä musta teräs. Harmaanvihreiden istutusruukkujen väri mukailee 1800-luvun lopun aikakauden vihertävää harmaata, jota kaupungissa käytettiin kalusteissa ja valaisinpylväissä.    Kasvillisuus kuin Engelin puutarhasta  Vaikutteita on otettu 1900-luvun alun kasvivalikoimasta ja tyylistä. Perinteisten kasvilajien rinnalla nähdään myös harvinaisempia uusia lajikkeita. Kasvillisuus on harkittu ja raikas sekoitus vanhaa ja uutta ja kasvipaletti on yhteensovitettu katuja reunustavien rakennusten julkisivujen väreihin.   Runsailla istutuksilla luodaan virkistävää keidasmaista tunnelmaa. Tyylikkäät kasvisommitelmat toimivat katseen vangitsijoina houkutellen kävijöitä kauempaakin katselemaan ja viihtymään aivan kuin Esplanadilla sata vuotta aikaisemminkin. Kokeilun avulla voidaan seurata kasvillisuuden lisäämisen vaikutuksia kaupunkilaisten hyvinvointiin, viihtyvyyteen ja saada suuntaviivoja katuvihreän pysyvämpiin ratkaisuihin ja hoitoon arvoalueella.  teksti: Sini Husu ja Pia Salmi, WSP Finland

Adobe IllustratorAdobe InDesignAdobe PhotoshopAutoCadRhinoceros 3DTwinmotionTyömaapalveluYhteissuunnittelu