Sini Majuri
Sini Majuri
Glass Artist
Sini Majuri on robotiikkaan ja tekoälyyn erikoistunut lasitaiteilija. Hänen teoksiaan on nähty The New York Times-lehden etusivulla sekä yli 90:ssä kansainvälisessä näyttelyssä esimerkiksi Tokiossa, New Mexicossa ja Venetsiassa. Majuri on palkittu lukuisilla kansainvälisillä design-palkinnoilla ja hänen veistoksiaan löytyy muun muassa arvostetuista Berengo Studion, Corning Museum of Glassin sekä Museo Del Vetron kokoelmista. Häntä kiinnostaa monialainen ja kollektiivinen yhteistyö, joka vie lasia uusille näyttämöille; tanssimaan balettia Boston Dynamicsin robottien kanssa sekä kävelemään New Yorkin muotiviikkojen catwalkilla maailman korkeimpina lasikenkinä.
Suomenlinnassa työskentelevä Majuri näkee lasin runollisena materiaalina, jolla on mahdollista kuvata olemassaolon aineettomia ilmiöitä sekä ihmisyyden kerroksellisuutta. Erityisesti unenomaisuus sekä naiseus ovat hänen töissään toistuvia teemoja. Majuria kiehtoo sekoittaa UNESCO:n aineettomaksi maailmanperinnöksi vuonna 2023 listattua lasin taitoa nykyteknologiaan sekä harvinaisiin käsityöperinteisiin.
Työhistoria
Työkokemus
Koulutushistoria
Työnäytteet
Ihmisen ja koneen kuolemantanssi
Robobaletti – dystooppinen tarina ihmisen ja koneen välisestä suhteesta. Esitys alkaa, kun tanssija Mira Ollila astuu lavalle taisteluun Boston Dynamicsin pelottavaa Spot-robottikoiraa vastaan. Sini Majurin ja Marja Hepo-ahon Robobaletissa tarina avautuu sekä balettitanssija Mira Ollilan että Spot-robotin omista näkökulmista. Uniikki projisointitekniikka mahdollistaa yleisölle esityksen seuraamisen molempien perspektiivistä. Holografinen projisointi tuo esiin yhtäläisyyksiä ja eroja esiintyjien välillä, korostaen ajatusta siitä, että vieraus herättää pelkoa ja olemme alttiita tuntemaan empatiaa niitä kohtaan, jotka muistuttavat meitä. Robobaletin lasiveistokset kuvastavat ihmisen haurautta ja monimutkaisuutta. Ollila kannattelee itseään raskailla lasisilla kävelykepeillä, kuin yhteiskunnan rampauttamana.Tanssijoiden liikkuessa lavalla musiikki ja visuaalit voimistavat jännitettä, imaisten yleisön dystooppiseen maailmaan, joka on sekä kaunis että pelottava. Teos on yhteistyö Craneworksin ja Aalto-yliopiston kanssa. Yhteisproduktiossa kuullaan Petri Pulkkisen ja Janne Jääskön säveltämää musiikkia, joka tuo karmivan sävyn aavemaiseen esitykseen. Robobaletti on osoitus yhteistyön voimasta ja ainutlaatuisesta teknologian ja taiteen yhdistelmästä. Teoksen ensi-ilta oli Suomenlinnan merilinnoituksessa Helsingissä. Kun esirippu laskeutuu Robobaletin lavalla, ilmassa kaikuu piinaava kysymys – millainen kumppani teknologia on ihmiskunnalle?
Infinity Vessel on kannanotto, joka vie UNESCO-listatun lasitaiteen suoraan NYFW-catwalkeille yhteistyössä SPINNOVA:n ja UPM:n kanssa
Infinity Vessel, Sini Majurin ja Marja Hepo-ahon luoma monialainen teos haastaa normit kahdeksanosaisella sarjalla puettavia veistoksia. Teokset heijastavat naisellisten arkkityyppien kirjoa, Huorasta Madonnaan. Hanke heijastaa yhteiskunnallisia arvoja sekä pohtii ekologisesta kestävyyttä ja muotialan eettisistä haasteita. Se haastaa myös keskustelua siitä, miten vaatetuotanto ja -kulutus vaikuttavat ympäristöön ja terveyteemme – ja kuinka naisten kuvaaminen mediassa vaikuttaa yhteiskunnan käsityksiin ja kohteluun.
https://sinimajuri.com/2024/02/27/cinderella-2-0-at-new-york-fashion-week/
2024
Dreamweaver
Kuvittele, että sinulla on kymmenen sekuntia aikaa huutaa unelmasi lasiseen mikrofoniin. Helppoa? Ehkä, mutta kun hetki koittaa, sanat takertuvat kurkkuun.Muranossa debytoinut Sini Majuri Dreamweaver varastaa kävijöiden unelmat tekoälyn avulla. Ne heijastuvat kaksimetrisen lasisen paneelin lävitse. Lasinen yksisarvinen fragmentoi valon huoneeseen: punaisen valon toiselle – sinisen toiselle puolen pimennettyä tilaa. Unelman heijastuma ei ole selkeä. Sitä pitää todella katsoa nähdäkseen. Massiiviset artesaanilasit on valmistettu Kuopiossa, Essis by Lasilinkin studiolla. Lasisen yksisarvisen lävitse heijastuva tekoälyn generoima videoteos hajoaa ympäröivään tilaan. Teoksen teknisistä, esimerkiksi tekoälyä koskevasta toteutuksesta vastaa Jarkko Takala, Tung Bui ja Ken Burridge Aalto Yliopistosta.Lasinen teos toimii kuin suuri todellisuutta filtteröivä taso. Mitä enemmän yritämme katsoa, sitä vaikeammaksi se käy. Tämä aika, joka on täynnä tietoa ja hälinää, tukehduttaa meidät — milloin oikein jää aikaa unelmoida? Tieto on enemmän kuin vain pintapuolista katsomista; se vaatii myös tuntemista. Teokset käsittelevät ihmisen ja teknologian suhdetta, näkyvän ja näkymättömän rajalla. Lasi on aina ollut yksi avainteknologioista, joka on paljastanut näkymättömän, mutta mikä on meidän vastuumme tässä ajassa, jossa tekoäly on jo osa arkea? Kuka kuratoi unelmiamme, ja kenen omistuksessa ne todellisuudessa ovat? Entä tulevaisuus: onko meillä oikeus unelmiemme yksityisyyteen?Lasin taito siirtyy käsistä käsiin. Taiteen materiaalina se mahdollistaa aineettoman käsittelyn. Lasin taito opitaan kosketuksen kautta. Se muistuttaa meitä, että taiteessa, niin kuin elämässä, syvin merkitys syntyy usein siitä, mitä emme voi nähdä.
Lisää samankaltaisia profiileja
